wihihihi hihihihi huhuhu hahaha!

Vihdoin vihdoin VIHDOIN!!! Sain Vantaalta asuntotarjouksen ja äsken tuli sähköpostiviesti että kämppä on varattu mulle!! Johan tätä on odotettu! Pikkuhiljaa puoli vuotta jatkuneen raastavan stressin jälkeen palaset alkavat loksahtelemaan, tosin pari muuttujaa on vielä matkassa, mutta uskon vahvasti siihen että asioilla on tapana järjestyä ;) Luntakin vaan sataa urakalla ja talvi sieltä tulla jolkottaa, muuten on ihan ihanaa, paitsi stressaan mun ajotunteja ja inssiä.. Juu minä olen sellainen ihminen että en voi elää ilman, että stressaan jostakin yleensä vielä jostain todella turhasta. Olin tossa muuten edellispäivänä haastattelussa koulussa siellä Pasilassa. En oikeen osaa arvioida miten se meni koska ne tädit siellä olivat kovin tiukkoja ja yllättävää, jaksoivat piikitellä siitä että asun Turussa, huoh... onneksi sain jossain vaiheessa tungettua sinne väliin että kuulkaas olen täältä päin alunperin niin mun pisteet nousi vähän :) Mutta mutta mutta, nyt on kamalasti tekemistä ja aivan liian vähän aikaa joten pakko mennä!

                                            Rakastan teitä, elämää ja joulukuuta!!!!!!!!!!! <3

xxxxxx Jasmiina

villasukat, nasolinia ja sisiliskoja

Jep jep, päätin taas kirjottaa kun on aikaa tässä saikuttaessa.. viime viikon aikana on tapahtunu kaikenlaista, olen esimerkiksi ajanut elämäni ensimmäistä kertaa autoa turun keskustassa. Myös pääkaupunkiseudulla tuli käytyä yhen yön reissulla ja syy siihen oli vihdoin ja viimein pääsykokeet, jee! Ihan oli semi helpot kokeet, jotain matemaattisia tehtäviä ne siellä kyseli ja mä kun oon viimeeks matikkaa laskenu joku kaks vuotta sitten, nii ihmekkös jos meni ne mun laskut vähän penkin alle... sitten tehtävä mikä on huvittanut paljon ystäviäni: mun piti piirtää sisilisko, samanlainen ku tehtävänannossa ja voin kertoo et eihän siitä mitään tullut. :D  Ens viikolla pitäs tulla sähköpostia että pääsenkö haastatteluun, toivon enemmän ku mitään että pääsen. Ois kiva vihdoin päästä opiskelemaan joku ammatti itselleen! Asuntoja olen paljon hakenut ja yksi kiva onkin kiikarissa, se on aika pieni mutta sitäkin söpömpi, hihi. Olo on aika heikko mutta silti jotenki en osaa olla vaan kotona aamusta iltaan sohvan pohjalla... ois kiva mennä nukkuu ja herätä terveenä. Tiistaina ois taas töitä ja torstaina treenit, viimeisistä koulupäivistä ennen koeviikkoa puhumattakaan, pitää kuitenkin ajatella niin että hyvä se on levätä koska jos vaan juoksee kipeenä paikasta toiseen nii on kipeempi pidempään ja sitä en tietenkään halua! Mutta asiasta kukkaruukkuun otin geelikynnet. Viime kerrasta onkin jo hetki aikaa ku en oo saanu aikaseks ja rahat on sit menny jonnekki muualle. Olin joululahja ostoksilla viimeksi kun tuli palkka ja mulle kyllä tuli se fiilis jota itselläni kutsun joulufiilikseksi. Se on lähinnä sitä, että saa antaa läheisille lahjoja viettää perheen ja sukulaisten kanssa aikaa ja syödä paljon hyvää ruokaa ja rentoutua lämpimässä. En kuitenkaan ole niin jouluihminen että jaksaisin höösätä kaiken maailman korttien, koristeiden, valojen, leivosten ja lahjojen kanssa, musta on vaan kiva kun kaikki paikat on kiinni ja vihdoin saan viettää aikaa esimerkiksi isäni kanssa koska sille joulu on tyyliin ainut päivä vuodessa jolloin se ei ole töissä. Näiden jyrkkien mielipiteideni takia yllätin kuitenkin itseni tekemässä joulukortteja?! Okei, olen ehkä hieman pehmennyt mutta silti VIHAAAN yli kaiken jouluhössötystä sekä sitä että NYT JO joululaulut soi kaupoissa, ei vielääääääääääääää!

                          Ei, en ole jouluihminen PISTE. xxx Jasmiina

Herran piaksut!

No tässä sitä ollaan! Blogi on tehty enkä tajua tästä yhtikäs mitään. Päätin nyt kokeilla kuitenkin, kai mä tän hiffaan tästä ajan myötä, sanoinhan mä joskus facebookistakin että en mä tätä ikinä opi.. Nooh, tässä mä istun sohvalla ja poden jalkakipuja työvuoron jälkeen, oon tullu harvinaisen aikaisin kotiin ja vastoin luontoani haluan vaan löhöillä, kun taas yleensä tämmönen lusmuilu aiheuttaa mulle paniikinomaista ahdistusta.

           Mut ehkä tää rauhottumisen tarve johtuu siinä että tieto tulevasta, eli vuodenvaihteessa tapahtuvasta pääkaupunkiseudulle muutosta, mahdollisesta täysin uudesta koulusta (pääsykokeet ensi perjantaina, JEE!!)  ja työpaikasta ja kaikesta henkisestä valmistautumisesta tulevaan sekä asioista jotka vie mun elämässä aika paljon aikaa tällä hetkellä eli autokoulusta, koulusta ja töistä ja treeneistä. Oon ruvennu tässä hetki sitten harrastamaan kuntopotkunyrkkeilyä mutta oon kiireen ja orastavien polvikipujen takia joutunut jättämään erinäisiä treenejä väliin ja sekös harmittaa.

                Kovasti jännittää, innostuttaa ja mietityttää toi ihan omaan asuntoon muuttaminen, ehkä eniten askarruttaa sisustus, nainen kun olen. On kaksi niin sanottua tyylivaihtoehtoa: Yksinkertainen tyylikäs ja siihen värimaailmaan kuuluisi lähinnä musta, turkoosi ja harmaa. Tai sitten intialaista tyyliä, sellasta kamaa ku esimerkiksi indiskassa myydään ja AH niitä ihania buddhapatsaita, haluun lisää niitä, mulla on vasta yks kultanen patsas minkä ostin espanjasta ja sitten sellanen musta suitsuketeline missä on ihan pieni buddha, ne on niin siistejä, me likey likey! :)

        Tottakai ihan yleisesti toi Vantaan muutto pyörii ajatuksissa, viime aikoina oon miettiny ihan basic juttuja kuten että missäköhän ois lähin solkku mihin voin mennä käymää ja missä on mun lähin terveysasema ja hammaslääkäri ja kun on pääkaupunkiseudusta kyse niin myös paikallisjunien asemien sijainnit mietityttää. Mulla on myös tapana miettiä tähän tyyliin tosi usein "miltä mun elämä näyttää puolen päästä" tai jos joku ohimennenkin puhuu esimerkiksi vaikka tulevasta elokuusta, niin mä mietin vaan että missäköhän itse oon sillon ja mitä teen ja mistä sain asunnon ja koulujuttuja ja muuta.

              Oisin myös maailman onnellisin ihminen jos tulevien pääsykokeiden jälkeen tulisi kirje jossa lukisi tyyliin "Onneksi olkoon ja tervetuloa opiskelemaan meille". Oon siis hakenut helsinkiin parturi-kampaajan sekä kosmetologin/kosmetiikkaneuvojan koulutusohjelmiin, koska kaikkien näiden pähkäilyjen ja iltalukiossa vietettyjen tuntien jälkeen oon tullu siihen tulokseen että se sama haave mikä mulla on ollu ala-asteesta asti osottautui siksi alaksi jota oikeasti tunnen, että haluaisin "isona" tehdä.

           Että tällästä tällen alkuun, toivon että tää mun bloggailu innostus pysyis ja ois kiva oppii lisäämään kaikkii kivoja kuvia mun teksteihin liittyen mut kaikki ajallaan, hiljaa hyvä tulee. Nyt menen nauttimaan pehmoisesta sängystäni, ah kuinka nukkuminen onkaan ihanaa! <3

                                            XXXX